Sastamalan seudun kirkot

Gallen-Kallelasta Lavoseen ja Rauhalaan – mestareita kirkonmäellä

Tervetuloa kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallelan nuoruuden maisemiin Tyrvään Pyhän Olavin kirkolle. Sastamalan seurakunta järjestää Pyhän Olavin kirkolla ja sen ympäristössä rooliopastettuja taidekierroksia, joilla eläydytään välillä vuoteen 1884 naapuritalon emännän Albertina Sipin johdolla. Akseli Gallen-Kallela vietti viimeisiä Tyrvään kesiään Sipin talossa kirkon naapurissa ollessaan 16–19-vuotias.

Karkun kirkko

Sijaintipaikasta käytiin aikanaan kova vääntö, koska silloisen Karkun kunnan asukkaat eivät päässeet yksimielisyyteen, kummalle puolen Rautavettä kirkko pitäisi rakentaa. Läheisen Kosken ratsutilan omistaja Alfons Ekholm ratkaisi kiistan lahjoittamalla kirkkoa ja hautausmaata varten maa-alueen Riippilänjärven rannalta, Rautaveden läheisyydestä.

Keikyän kirkko

Keikyäläisillä oli jo 1680-luvulla pieni pyhäkkö, joka purettiin ja käytettiin tarveaineiksi 1830 valmistuneeseen isompaan kirkkoon. 1900-luvun alussa historia toisti itseään: seurakunta totesi taas saarnahuoneensa liian vaatimattomaksi. Niin se sai väistyä ja aineksia käytettiin Keikyän kolmanteen kirkkorakennukseen, joka valmistui 1912 ja jonka suunnitteli tunnettu ja tuottelias kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck.

Kiikan kirkko

Puinen ristikirkko, Kiikan kolmas, rakennettiin Tukholman intendenttikonttorissa laadittujen piirustusten mukaan ruoveteläisen Mats Åkergrenin johdolla 1807. Ulkoasu muuttui perusteellisesti remontissa 1884. Länsipäätyyn nousi uusgoottilainen kellotorni, vanha tapuli purettiin ja sen alaosasta tehtiin ruumishuone hautausmaalle. Sittemmin torneja on muokattu uuteen järjestykseen, purettu, korotettu ja vaihdettu tyyliä.

Kiikoisten kirkko

Puinen, empire-tyylinen ristikirkko valmistui vuonna 1851 ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1853. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Pehr Johan Gylich. Kellotorni sijaitsee länsipäädyssä ja siinä on kaksi kelloa. Getsemanen puutarhassa rukoilevaa Jeesusta esittävän alttaritaulun on maalannut Felix Frang vuonna 1924.

Kirkkojen Sastamala

Sastamala on kirkkojen kaupunki. Niihin kaikkiin tutustuminen veisi muutaman päivän, mutta jokaiseen voi poiketa erikseen. Kolme  kirkoista, Pyhän Olavin kirkko, Pyhän Marian kirkko sekä Tyrvään kirkko, ovat avoinna kesäaikaan ja muihin pääsee varaamalla ajan etukäteen kirkkoherranvirastosta. Kirkkoihin voi tutustua itsenäisesti tai erilaisilla opastuksilla. 

Lähtisitkö kirkkovaellukselle?

Sastamalan Kirkkovaellus  on noin 40 kilometrin mittainen matka Karkun taajamasta Sastamalan keskustaan Vammalaan ja siitä eteenpäin Keikyään toiselle puolelle Sastamalaa. Noin 20 km pituinen ensimmäinen osuus kulkee Rautaveden tuntumassa kyläteitä Karkun, Sastamalan Pyhän Marian ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkojen kautta Tyrvään kirkolle Vammaskosken sillan kupeeseen. Tästä jatkuu reitti Kiikan kautta Keikyään, jossa on matkalla kaksi kirkkoa ja muuta nähtävää.

Mouhijärven kesäkappeli

Kesäkappeli rakennettiin vanhan kirkon kellotapulista 1999. Kappelin on suunnitellut arkkitehti Marja Rauhala. Rakentajina olivat Pentti Kopalainen ja Reijo Haake. Kappeli on kunnostettu vanhan kirkon kellotapulista. Vanhan kirkon tontilla on kappelin lisäksi hautausmaa. Kesäkappelissa pidetään muutaman kerran vuodessa jumalanpalvelus, siellä järjestetään siunaustilaisuuksia sekä kesäisin myös vihkiäisiä ja kastetilaisuuksia.

Mouhijärven kirkko

Tyrvään ja Mouhijärven kirkot ovat aikalaisia, joissa on paljon samaa. Arkkitehti P. J. Gylichin suunnittelemat punatiilirakennukset muistuttavat ulkoisesti toisiaan, sisällä katon kupolirakenteet ovat samantyyppiset, samoin valkeat, kultakoristeiset saarnastuolit. Ensimmäisen saarnahuoneen mouhijärveläiset saivat 1500-luvun lopulla, tosin sen paikasta ei ole varmaa tietoa. Toinen kirkko sijaitsi Selkeen kartanon mailla. Se sai purkutuomion 1878, ja hirsistä rakennettiin Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu Uotsolaan. Vanhan kirkon tontilla (Vanhankirkontie 102) on nyt hautausmaa ja vanhan kellotapulin pohjasta 1999 kunnostettu kesäkappeli. Kolmas – eli nykyinen – kirkko rakennettiin Mustianojan Haavoistenmäkeen. Se vihittiin käyttöön 1858. Alttaritaulun Kristus ristillä on maalannut 1918 Felix Frang.

Salokunnan kirkko

Kun Karkun kirkko 1913 valmistui, toisella puolen Rautavettä asuvat seurakuntalaiset jäivät kaipaamaan omaa pyhäkköä. Harras toive toteutui vasta 1960, kun Kaarlo Ryömän lahjoittamalle tontille nousi arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema moderni kirkkorakennus. Avaran kirkkosalin alttaritauluna ovat risti ja isoista ikkunoista avautuva, vuodenaikojen rytmissä elävä luonto ikivihreine mäntyineen. Penttilän käsialaa ovat myös Helsingin kaupunginteatteri, Tampereella Ratinan stadion ja Sampola sekä Tapiolan kaupungin 70-luvun keskustasuunnitelma.

Sammaljoen kirkko

Sammaljoen ja läheisten Etelä-Tyrvään kylien asukkaat anoivat 1828 Turun tuomiokapitulilta lupaa oman saarnahuoneen ja hautausmaan rakentamiseen. Perusteluna oli pitkä matka Tyrvään kirkolle Kallialaan. Lupa heltisi, ja ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 1834. 1900-luvun alussa sammaalaiset haaveilivat itsenäistymisestä omaksi seurakunnaksi, mutta hanke kaatui Tyrvään seurakunnan vastustukseen ja tuomiokapitulin kielteiseen päätökseen. Sisällissodassa 1918 kirkko paloi, kuten suuri osa kulmakunnan rakennuskannasta. Nykyisen idyllisen puukirkon suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis ja se valmistui 1924. Alttarilla oleva veistos Kristus ristillä on Paavo Hakalan tekemä. Sammaljoen saarnahuonekunta lakkautettiin 1946, jolloin kirkko ja hautausmaa siirtyivät Tyrvään seurakunnalle.

Sastamalan Pyhän Marian Kirkko

Seurakunnan vanhin kirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Pyhälle Marialle omistettu kivinen pyhäkkö komeilee Karkussa paikalla, jolla on ennen ollut puinen kirkko, ehkä useita. Nykyiseen asuunsa kirkko kunnostettiin 1960-luvulla, puulattia muutettiin maalattiaksi 1977. Keskiaikaiseen sisustukseen kuuluu mm. harvinainen ja hyvin säilynyt 1200-luvun kivinen kasteallas sekä näyttävä kokoelma puuveistoksia. Monen kävijän mieleen ovat jääneet puiset ruumispaarit, joitten tekstit puhuttelevat: Kyllä perässäni tulette vielä pikemmin kuin luulette ja Tänään minä, huomenna sinä, hautaan kannetaan. Tyrvään Pyhän Olavin nykyisessä ja Sastamalan Pyhän Marian vanhassa saarnatuolissa katsoja voi huomata jotain yhteistä. Osmo Rauhalan maalaamat koristekuviot on tehty naapurikirkon puuleikkauksia mukaillen. Kesäisin avoinna olevassa kirkossa on upea akustiikka, ja siksi siellä pidetään paljon konsertteja. Sastamala Gregorianan pääpaikka toimii myös tiekirkkona.

Suodenniemen kirkko

Arkkitehti A. W. Arppe suunnitteli 1831 puukirkon korkealle Koippurinmäelle. Kirkontorni vuodelta 1839 on valtion intendenttikonttoria johtaneen ja Helsingin ydinkeskustaan kädenjälkensä jättäneen C.L. Engelin piirtämä. Alkuun kirkkoa kutsuttiin Nikolainkirkoksi, Venäjän tuolloisen tsaarin Nikolai I:n mukaan, mutta nimi on sittemmin jäänyt käytöstä.

Tyrvään kirkko

Sastamalan pääkirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti P.J.Gylich, joka tavoitteli valoisaa, avaraa, ilmavaa, evankeliumin anteeksiantamusta ja toivoa kuvaavaa kirkkoa. Kun se 1855 valmistui, seurakunta lakkasi käyttämästä Tyrvään Pyhää Olavia, joka jäi ylhäiseen yksinäisyyteensä Kallialan kylään. Punatiilinen kirkkorakennus Vammaskosken sillan pielessä oli aikanaan Suomen ensimmäinen kaksitorninen kirkko. Vieläkään niitä ei ole kuin kaksi, toinen on Johanneksenkirkko Helsingissä. Hovimaalari R.W. Ekmanin kolme alttaritaulua, Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, ovat vuodelta 1866. Kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Tyrvään Pyhän Olavin eli Tyrvään vanha kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa. Päätykoristelut ja muut piirteet liittävät sen satakuntalaiseen kirkkoryhmään. Tulipalo tuhosi 21.9.1997 kirkon 1600–1700 -luvun arvokkaan interiöörin kokonaan. Jälleenrakentaminen aloitettiin nopeasti palon jälkeen. Kirkko otettiin uudelleen käyttöön elokuussa 2003. Taidemaalarit Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala maalasivat kirkkoon yhteensä 101 taideteosta. Lavonen maalasi lehtereille Kristuksen kärsimyshistorian ja apostolit, Osmo Rauhala alttarialueelle luomiskertomuksen ja paratiisin. Rauhalan osuutta kirkkosalissa on myös saarnatuoli. Maalareiden suururakka päättyi elokuussa 2009, kun kirkko otettiin jälleen käyttöön.

Tyrvään siunauskappeli

Tyrvään ensimmäinen siunauskappeli Tyrvään uudella hautausmaalla Roismalan kylässä rakennettiin piirilääkäri Otto Stenbäckin suunnittelemana v. 1890. Vuonna 1976 valmistui nykyinen Tyrvään siunauskappeli, jonka arkkipiispa Martti Simojoki vihki myös jumalanpalvelushuoneeksi. Kappeli on arkkitehti Mirjam Kulmalan suunnittelema ja siinä on 180 istumapaikkaa. Kappelin yhteydessä on myös jäähdytetyt säilytystilat vainajille sekä toimisto ja sosiaalisia tiloja. Ympärillä oleva hautausmaa puistoalueineen on 14,5 ha, josta hautausmaakäytössä on nykyään runsaat kuusi hehtaaria.