Sastamalan pääkirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti P.J.Gylich, joka tavoitteli valoisaa, avaraa, ilmavaa, evankeliumin anteeksiantamusta ja toivoa kuvaavaa kirkkoa. Kun se 1855 valmistui, seurakunta lakkasi käyttämästä Tyrvään Pyhää Olavia, joka jäi ylhäiseen yksinäisyyteensä Kallialan kylään.

Punatiilinen kirkkorakennus Vammaskosken sillan pielessä oli aikanaan Suomen ensimmäinen kaksitorninen kirkko. Vieläkään niitä ei ole kuin kaksi, toinen on Johanneksenkirkko Helsingissä.

Hovimaalari R.W. Ekmanin kolme alttaritaulua, Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, ovat vuodelta 1866. Kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.

Tyrvään kirkko peruskorjattiin viimeksi 1980-luvun alussa. Pian sen jälkeen kirkkosalissa syttyi uhkaava tulipalo, ja korjaustyö jouduttiin toistamaan. Nykyisellään sisätila on lähellä alkuperäistä asua.

Paikkakuntalaisten komeilunhaluisesta asenteesta on syntynyt sutkautus ”kehhuu ku tyrvääläinen kirkkoonsa”. Pyhää Olavia on suitsutettu hunajaisesti 2000-luvulla, mutta sananparsi oli yhtä totta 1800-luvulla. Tyrvään kirkon kaltaisen, melkein tuhatpaikkaisen monumentin rakentaminen pieneen maalaispitäjään oli tuohon aikaan melkoinen saavutus ja suoritus. Se kertoo omaa kieltään kirkollisen perinteen vahvuudesta seudun ihmisten sydämessä.

Pirjo Silveri

Tyrvään kirkko Sastamalan seurakunnan sivuilla