Väentupa tarjoaa uniikin mahdollisuuden yöpyä Vanhakylä gårdin kauniissa ja rauhallisessa kartanoympäristössä. Väentupa rakennettiin 1700/1800-luvun taitteessa, ja sen jälkeen se on ollut kartanon työväen, sodanaikaisten evakkojen ja metsämiesten käytössä. Pitkään se myös seisoi kylmänä varastona. Viime vuosina Väentupaa on restauroitu, jonka myötä se on herännyt uuteen eloon. Väentuvan länsisiivestä löytyy tunnelmallinen Mamsellin huone ja viihtyisä Piian … Jatkuu
Pääset pelaamaan padelia Sastamalassa sekä sisä- että ulkokentällä. Sisäkentän löydät osoitteesta Teollisuuskatu 3, ja ulkokenttä sijaitsee Kaalisaaren liikuntapuistossa.
Sammaljoen ja läheisten Etelä-Tyrvään kylien asukkaat anoivat 1828 Turun tuomiokapitulilta lupaa oman saarnahuoneen ja hautausmaan rakentamiseen. Perusteluna oli pitkä matka Tyrvään kirkolle Kallialaan. Lupa heltisi, ja ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 1834. 1900-luvun alussa sammaalaiset haaveilivat itsenäistymisestä omaksi seurakunnaksi, mutta hanke kaatui Tyrvään seurakunnan vastustukseen ja tuomiokapitulin kielteiseen päätökseen. Sisällissodassa 1918 kirkko paloi, kuten suuri osa … Jatkuu
Sastamalan Kirkkovaellus on noin 40 kilometrin mittainen matka Karkun taajamasta Sastamalan keskustaan Vammalaan ja siitä eteenpäin Keikyään toiselle puolelle Sastamalaa. Noin 20 km:n pituinen ensimmäinen osuus kulkee Rautaveden tuntumassa kyläteitä Karkun, Sastamalan Pyhän Marian ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkojen kautta Tyrvään kirkolle Vammaskosken sillan kupeeseen. Tästä jatkuu reitti Kiikan kautta Keikyään, jossa on matkalla kaksi … Jatkuu
Puinen, empiretyylinen ristikirkko valmistui vuonna 1851 ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1853. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Pehr Johan Gylich. Kellotorni sijaitsee länsipäädyssä, ja siinä on kaksi kelloa. Getsemanen puutarhassa rukoilevaa Jeesusta esittävän alttaritaulun on maalannut Felix Frang vuonna 1924.
Arkkitehti A. W. Arppe suunnitteli 1831 puukirkon korkealle Koippurinmäelle. Kirkontorni vuodelta 1839 on valtion intendenttikonttoria johtaneen ja Helsingin ydinkeskustaan kädenjälkensä jättäneen C.L. Engelin piirtämä. Alkuun kirkkoa kutsuttiin Nikolainkirkoksi, Venäjän tuolloisen tsaarin Nikolai I:n mukaan, mutta nimi on sittemmin jäänyt käytöstä. Alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut Ingeborg Malmström. Hän oli runoilija, pappi Karl Robert Malmströmin puoliso. … Jatkuu
Suodenniemen retkeilyreittiä on kunnostettu talkoovoimin vuonna 2020. Kyltit, opasteet ja kartat on uusittu. Reitit on selkeästi merkitty maastoon. P-paikkojen osoitteet: – Pirulanvuoren tornin läheisyydessä, osoitteessa Laviantie 600, 38510 Sastamala. – Kaiturinjärven P-paikka on Laviantie 463, 38510 Sastamalan läheisyydessä. – Alisen Vehkajärven P-paikka osoitteessa Vehkakoskentie 180, 38510 Sastamala. Maasto ja maisemat ovat hyvin vaihtelevia, reitti kulkee … Jatkuu
Kesäkappeli rakennettiin vanhan kirkon kellotapulista 1999. Kappelin on suunnitellut arkkitehti Marja Rauhala. Rakentajina olivat Pentti Kopalainen ja Reijo Haake. Kappeli on kunnostettu vanhan kirkon kellotapulista. Vanhan kirkon tontilla on kappelin lisäksi hautausmaa. Kesäkappelissa pidetään muutaman kerran vuodessa jumalanpalvelus, siellä järjestetään siunaustilaisuuksia sekä kesäisin myös vihkiäisiä ja kastetilaisuuksia.
Voit saapua retkeilemään omalla porukalla kävellen tai hiihtäen tai sopia ruokailun, kahvituksen tai peräti yöpymisen Lantula-talolle. Metsäreitti Lantula-talolta Metsään on talkoilla raivattu 3 km:n ja 5 km:n polut. Perheen pienimpien kanssa voi pysähtyä lukemään kylttejä, joissa kerrotaan alueen kasveista ja maastotyypeistä. Laavulla odottavat nuotiopaikka ja WC sekä liiteri polttopuineen. Muistathan kirjoittaa terveisesi laavun vieraskirjaan ja … Jatkuu
Tyrvään ja Mouhijärven kirkot ovat aikalaisia, joissa on paljon samaa. Arkkitehti P. J. Gylichin suunnittelemat punatiilirakennukset muistuttavat ulkoisesti toisiaan, sisällä katon kupolirakenteet ovat samantyyppiset, samoin valkeat, kultakoristeiset saarnastuolit. Ensimmäisen saarnahuoneen mouhijärveläiset saivat 1500-luvun lopulla, tosin sen paikasta ei ole varmaa tietoa. Toinen kirkko sijaitsi Selkeen kartanon mailla. Se sai purkutuomion 1878, ja hirsistä rakennettiin Mouhijärven … Jatkuu